Asukkaiden ja tutkijoiden yhteistyössä syntyi malleja ostareiden kehittämiseksi Suomen kaupungeissa. Tavoitteena lähiöostarien kehittäminen Hankkeessa tutkittiin kolmea Helsingin lähiöostaria ja niiden kehittämismahdollisuuksia kumppanuuden, kansalaislähtöisyyden ja markkinaehtoisin keinoin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kullekin ostarille luotiin tilanneanalyysin pohjalta kehittämissuunnitelma ja sitä toteuttava paikallinen yhteistyömuoto, ostarifoorumi. Työn pohjalta muotoiltiin koeteltuja malleja lähiöostarien kehittämiseksi. Mallien pohjalta voidaan kehittää sekä helsinkiläisten kohdeostarien että muiden Suomen kaupunkien vanhoja ostoskeskuksia osana niiden täydennysrakentamista realistisesti ja resurssiviisaasti. Ostarien kehittäminen edellyttää monitoimijaista ja kumppanuuspohjaista yhteistyötä. Kaupunkikuvaa tärkeämpää on ostarin toiminnallisuus. Kaupunkien on kehitettävä ostareita yhdellä äänellä. Toteuttaja Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiin Helsingin lähiöprojekti   Hankkeessa tuotettu materiaali Ostoskeskukset julkisina tiloina -verkkosivu Ostoskeskukset julkisina tiloina -raportit Julkaistut artikkelit ja lähdetiedot Mensio, Ville & Mäenpää, Pasi & Åkerblom, Satu (2016): Lähiöiden kehittämiseen mallia ostarifoorumista. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti, 2016. Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi & Schulman, Harry: Public involvement 3.0 – Reconsidering the role of citizens in urban development.  

Kansalaisyhteiskunnan vertaisverkostojen muodostama neljäs sektori kasvaa. Kaupunkiaktivismien kirjo ulottuu kaupunkitilan valtaamisesta vaihtoehtosuunnitteluun, jakamistalouden palveluista aktivismiin ja ekoliikkeistä innovaatioyhteisöjen luomiseen. Hankkeessa tehtiin toimintatutkimusta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden alueilla paikantaen kaupunkilaisten uusia itseorganisoituvia toimintamuotoja ja vertaisverkostoja. Näitä olivat esimerkiksi kaupunginosaliikkeet, asukastilahankkeet, joukkorahoitushankkeet, kaupunkisuunnittelun YIMBY-ryhmät, ruokaverkostot ja hävikkiruokatoimijat. Julkishallintoa, etenkin kumppanikaupunkeja, autettiin ymmärtämään näitä uusia toimijoita ja toimintatapoja sekä hallinnoimaan niitä järkevästi. Neljäs sektori ottaa hoitaakseen julkisen vallan tehtäviä Omaehtoinen, proaktiivinen ja itseorganisoituva kaupunkiaktivismi ja vertaisverkostot uudistavat kansalaisyhteiskuntaa muodostamalla yhteiskunnan neljännen sektorin. Neljäs sektori alkaa ottaa hoitaakseen julkiselle vallalle kuuluneita tehtäviä. Se myös muuttaa markkinataloutta jakamis- tai yhteistoimintatalouden suuntaan. Esimerkkejä ovat vaihtoehtoiset kaupunkisuunnitelmat, alueelliset yhteisötoimijat, vertaisverkkokauppa ja palveluverkostot. Kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Monet kaupunkiaktivismin muodot ovat paikallisia ja sijoittuvat asuinalueille. Ne muodostavat asukastoiminnan uuden kerroksen paikallisjärjestöjen rinnalle ja niiden kumppaneiksi. Tieto alueiden toimijakentästä ja sen muutoksista on kaupungeille tärkeää. Aktivismit luovat alueille yhteisöllisyyttä ja paikallisen arjen innovaatioita, joilla on myönteisiä vaikutuksia koheesioon, elinvoimaan ja ekologiseen kestävyyteen. Tuloksena on luotu verkkotietopankki julkishallinnon viranhaltijoiden työkalupakiksi. Esimerkiksi Kerava hyödyntää sitä. Kaupunkiaktivismit ovat osa merkittävää yhteiskunnallista muutosta, jossa vertaisverkostojen toiminta muuttaa sekä julkishallintoa että markkinoita (jakamistalous). Kansalaisaktiivisuutta on tärkeä lähestyä laajemmin kuin vain demokratian kannalta. Vertaisverkostojen aikana ihmisten osallisuus yhteiskunnassa ei enää rajoitu heidän mahdollisuuksiinsa osallistua edustuksellisen demokratian tai siihen nojaavan hallinnollisen valmistelun prosesseihin. Itseorganisoituvaa toimintaa kaupunkien hyväksi Kaupungistunut, digitalisoitunut ja korkeasti koulutettu kansalaisyhteiskunta on noussut historiallisen merkittäväksi yhteiskunnalliseksi voimavaraksi luomalla omaehtoista ja itseorganisoituvaa toimintaa kaupunkien hyväksi. Tämä luo julkisvallalle vaatimuksen mukautua kansalaisyhteiskunnan muutokseen ja hyödyntää muutoksen tuomia mahdollisuuksia viisaasti. Neljännestä sektorista voi tulla hybridihallinnon ja -palvelujen kumppani ostareiden kehittämiseen. ToteuttajaHelsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos Hankkeen liitynnät muihin hankkeisiinHelsingin lähiöprojektiLahden ja Vantaan hankkeet  Hankkeessa tuotettu materiaali Kaupunkiaktivismi-hankkeen omat verkkosivut  

Hankkeen rahoittivat yhdessä ARA ja Jyväskylän Yliopiston ylioppilaskunta JYY. Tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden asumispreferenssejä sekä pyrkiä vastaamaan niihin kehittämällä uusia malleja asumiseen. Hanke oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin haastatteluin ja kyselytutkimusten avulla opiskelijoiden asumispreferenssejä. Työpajoja pidettiin sekä Jyväskylässä että Otaniemessä. Selvitettävänä oli opiskelijoiden valmius yhteisölliseen asumiseen sekä halukkuus miniasuntotyyppiseen asumisratkaisuun. Selvitysosion tuotti Newsec Oy. Hankkeen toisessa vaiheessa suunniteltiin saatujen tietojen pohjalta miniasuntokonsepti, joka vastaa opiskelijoiden toiveita. Suunnitelman laati Kiviniemi Arkkitehdit Oy.

  Asuinrakennusten korkeiden rakentamiskustannusten syiden selvittämiseksi käynnistettiin syksyllä 2015 RAKLIn klinikkamenettelyllä toteutettu hanke, jossa vertailtiin suomalaisia ja itävaltalaisia asuinkerrostalohankkeita. Klinikan tavoitteena oli selvittää kustannuserot ja tunnistaa niiden keskeiset syyt.   Klinikan päätilaajina toimivat ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Lisäksi klinikkaan osallistuivat SATO Oyj, VVO-yhtymä Oyj, VAV Asunnot Oy, Espoon asunnot Oy, Helsingin kaupunginkanslia ja Asuntotuotantotoimisto ATT sekä urakoitsijoista YIT Rakennus Oy ja NCC Rakennus Oy. Itävallasta selvitykseen osallistuivat Wohn- und Siedlungsgenossenschaft Ennstal ja ÖWG Wohnbau. Uudisrakennusten vertailulaskelmat laati Haahtela-rakennuttaminen Oy ja peruskorjauskohteiden kustannusvertailun CalCon Deutschland GmbH.   Rakennuskustannusten vertailu osoitti, että rakennuskustannuksiin merkittäviä eroja aiheuttavat muun muassa työmaapalvelut ja -kalusto, materiaalikustannukset, rakennusosien yksikköhinnat ja tekniset ratkaisut, kuten ilmanvaihtojärjestelmä, VSS-rakenteet ja tilaratkaisut. Lisäksi laskelma osoitti, että paikalliset, kansallisista normeista erilliset vaatimukset, aiheuttivat Helsingissä huomattavan lisän rakennuskustannuksiin. Kustannuseroihin vaikuttaa merkittävällä tavalla myös rakentamisen kokonaisprosessi,alkaen Itävallassa kilpailuttamisessa käytössä olevasta yksityiskohtaisesti työlajeittain laadituista määräluetteloista ja säädöstasoisesti määritellyistä suunnitelma-aineistoista aina työmaan organisointiin ja urakkajakoihin saakka.      

Lakean Omaksi-kohde. Kohteessa kerrostalo, jossa 33 asuntoa sekä rivitalo, jossa 13 asuntoa.

Lakean Omaksi-kohde. Kerrostalo, 4-kerrosta sekä maanalainen paikoitushalli, 32 asuntoa. Samalle tontille nro 11 toteutetaan ARA:n takauslainalla ko. kohde sekä samaan massaan kaksi normaalia taloyhitötä. Taloyhtiöiden kesken on hallinnanjakosopimuksella sovittu lähinnä tontin ja kerralikerroksen autohallin ja varasto-, ym. yhteisten tilojen käytöstä.